Toimintakalenteri To 14.12. klo 18:00 iltakerho ry:llä
To 14.12. klo 18:00 seurat ry:llä
Su 17.12. klo 17:00 joulujuhla ry:llä
To 21.12. klo 14:00 seurat Kiviharjun palvelutalo
Su 24.12. klo jouluaatto, ei seuroja
Ajankohtaista
Toimintamuodot
Etusivu
Historia
        Historiakatsaus
Ympäristön ry:t
Kuvia
Kuvia 70-v juhlasta
Kuvia 80-v juhlasta
Linkit
Yhteystiedot
Palaute
Tiedote (pdf)
Suviseurat 2022

-----------------------------
Kurssit ja Leirit

2 9 4 0 4 2
ylläpito

Ajankohtaista
T ä n ä ä n torstaina 14.12.
18:00 iltakerho ry:llä 


18:00 seurat ry:llä 


L ä h i a j a n   t o i m i n t a a
LAULAMAAN SIIONIN LAULUJA
la 30.12.2017 klo 19

Päivämies-verkkolehti
SRK:n äänitteitä kuultavissa suoratoistopalvelussa
SRK-verkkokauppa
Seuroja netissä (SRK)
nettiseurat.info
Kesäseuraradio
SRK:n Suviseurat Äänekoskella 29.6.−2.7.2018.

Katsaus lestadiolaiskristillisyyden vaiheisiin Kuusamossa.

Kuusamon Rauhanyhdistyksen historiaa
 
Kuusamon rauhanyhdistys perustettin tiistaina, lokakuun 
ensimmäisenä päivänä vuonna 1935. Silloin kokoontui 
joukko uskovaisia kauppias Sihveri Herman Ervastin kotiin 
ja he perustivat rauhanyhdistyksen, jonka toimialueeksi tuli 
alkuvaiheessa koko Kuusamon alue. Henkilöt, jotka 
allekirjoittivat sopimuskirjan yhdistyksen perustamiseksi, 
olivat Kalle Aho, Kalle Haataja, Kalle Jaakkola, Aukusti 
Leskelä, Sanna Leskelä, Mari Raistakka, Hanna Toivola, 
Antti Vaarala ja Ulla Vaarala. 

Sopimuskirjaan liitetyissä yhdistyksen säännöissä kerrottiin 
toiminnan sisällöstä seuraavaa: 1 §. Yhdistyksen nimi tulee 
olemaan Kuusamon Rauhanyhdistys ja sen kotipaikka Kuusamon 
kunta. 2 §. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on pitää 
paikkakunnalla Raamatun ja apostolisen opin perusteella 
esitelmiä ja hartauskokouksia, joihin kaikilla on vapaa pääsy, 
kannattaen nk. vanhaa Laestadiolaista hengellisyyttä. Sääntöjen 
4 §:ssä mainittiin lisäksi, että yhdistys omistaa 
kirkonkylässä sijaitsevan talon. 

Ilmoitus perustamisesta jätettiin rekisteröitäväksi 27.11.1935 
ja Oikeusministeriö suoritti rekisteröinnin 22.1.1936. 
Yhdistys liittyi jäseneksi Suomen Rauhanyhdistysten 
Keskusyhdistykseen 1.4.1936.

Ennen yhdistyksen perustamista lestadiolaiskristillisyyttä oli 
ollut alueella jo noin 70 vuoden ajan. Herätys syntyi 
Pohjois-Ruotsissa. Siellä Kaaresuvannon kirkkoherra Lars 
Levi Laestadius käsitti uudenvuodenpäivänä 1844 elävän uskon 
keskustelussa Lapin Mariaksi kutsumansa lappalaisnaisen, Milla 
Clementsdotterin kanssa. Laestadiuksen saarnoissa tapahtui 
tämän jälkeen muutos. Hän tunsi ja käsitti, että Jumalan rakkaus 
vaatii häntä puhumaan muillekin. Myös kuulijat havaitsivat muutoksen. 
Erityisesti vuoden 1845 jälkipuoliskolla saarnat alkoivat vaikuttaa 
kuulijoihin herättävästi. 

Alkuvaiheessa parannuksen tehneet kertoivat syntiensä anteeksi 
saamisesta toisille ja tämä henkilökohtainen puhuttelu oli keskeinen 
herätyksen levittäjä. Järjestäytyneemmin herätys alkoi levitä 
kylärukousten, raittiusseuratyön ja lähetyskoulujen kautta. 
Laestadiuksen kuollessa vuonna 1861 herätys oli Suomen puolella 
levinnyt koko Tornionjokilaaksoon, Enontekiölle, Muonioon, 
Kittilään, Sodankylään ja Rovaniemelle. Eteläisimmät leviämisalueet 
olivat tuohon aikaan Kemi, Kuivaniemi ja Ii sekä Pudasjärvi. 

Herätys saapui Koillis-Pohjanmaalle vuonna 1859 Rovaniemen suunnasta. 
Koillis-Pohjanmaahan kuuluivat tuohon aikaan Pudasjärven ja Kuusamon 
pitäjät. Paikka, johon lestadiolainen herätys tuli, oli Pudasjärven 
Pohjanperä, jota nykyisin kutsutaan Ranuaksi. Lestadiolaisuuden 
tulosta nykyisen Kuusamon alueelle ei ole yksiselitteistä varmaa 
tietoa, jonka mukaan ajankohta ja paikka voitaisiin tarkasti 
määritellä. Kirjallisena tietona on kylläkin esitetty Kuopion 
piispan Gustaf Johanssonin maininta, että Kuusamossa lestadiolaisia 
on alkanut liikkua vuoden 1860 tienoilla. Tälle tiedolle ei kuitenkaan
löydy vahvistusta muualta. 

1860-lukua koskevat tiedot ovatkin pääosin perimätiedon varassa. 
Leviämisreitit Kuusamoon ovat olleet 1. Ranua, Pudasjärvi, 
Taivalkoski, Kuusamo sekä 2. Ranua, Livojokivarsi, Posio, Kuusamo. 
Nämä reitit yhtyvät Kuusamossa niin, että herätys olisi ensimmäiseksi 
tullut Purnunvaaraan joko 1860-luvun puolivälin jälkeen Taivalkoskelta 
tai viimeistään vuonna 1869 Livojärven Kellinsalmesta Posiolta. 
Perimätietoon sisältyy vielä myös kolmas vaihtoehto, nimittäin 
erään haastattelutiedon mukaan Vuotungin Heponiemessä olisi 
järjestetty seurat vuonna 1865. Näiden seurojen puhujien on kerrottu 
tulleen pohjoisesta Kuolajärven, eli nykyisen Sallan suunnalta. 

Historiallinen, kirjallisiin lähteisiin perustuva tutkimustieto 
tukeutuu suurelta osin kuolleiden henkilöiden muistokirjoituksiin. 
Niitä julkaistiin erityisesti Siionin Lähetyslehdessä. 
Muistokirjoituksissa kerrotaan useiden kuusamolaisten parannuksen 
teon tapahtuneen 1870-luvun alkuvuosina. 

1870-luvun aikana herätys sai Kuusamossa vakiintuneen sijansa. 
Puhujien vierailut alueella lisääntyivät ja muutamia paikallisiakin 
henkilöitä aloitti saarnatoimessa, ensimmäisten joukossa posiolaiset 
Juho Takkinen ja Matti Kellinsalmi (myöh. Sarala) sekä kuusamolaiset 
Tobias Kaivola ja Sihveri Suoraniemi. Erityisen voimakkaita 
herätyksen vuosia olivat vuodet 1874 - 1876. Vierailleista 
puhujista mainittakoon tässä yhteydessä kaksi: Juhani Raattamaa, 
joka oli Laestadiuksen nimittämä lähetyskoulujen koulumestari, 
vieraili Kuusamossa kolmeen otteeseen 1880-luvun alussa. 
Kaarle Helisten eli Pekkala Kemijärveltä kulki seuramatkoilla 
Kuusamossa kutakuinkin säännöllisesti kolmenkymmenenviiden vuoden ajan.
Lestadiolaiskristillisyys laajeni Kuusamon alueella niin, että
vuosisadan loppuun mennessä on sen piirissä katsottu olleen 
puolet pitäjän väestöstä, jota tuohon aikaan oli 
vajaat 9000 henkeä. 

Alkuvaiheessa seuroja pidettiin pääasiallisesti kodeissa. 
Kirkonkylässä oli seurapaikkana lisäksi myös julkinen rakennus, 
kunnantupa. Seurojen järjestäminen alettiin kuitenkin kokea 
vaikeana isompien tilojen puuttuessa. Tästä syystä vuosisadan 
alkuvuosina alettiin keskustella seurahuoneen rakentamisesta. 
Rakentamishanketta vauhditti paljolti kunnantuvalla sattunut 
tilaisuuksien päällekkäisyys, kun seurat eivät päättyneetkään 
ennen kunnallishallinnon kokouksen alkamisaikaa. Tällöin kunnan 
miehet kävelivät puhujan vierelle ja istuutuivat pöydän taakse kesken 
puheen ja niinpä Kaarle Helistenin täytyi keskeyttää puheensa. 
Tilanteesta kertonut silminnäkijä on kertonut tähän tapaan, että 
”ei siinä syntynyt mitään suurempia hankaluuksia, eikä tullut 
mitään väkivaltaa. Ne vaan istuusivat eikä puhuneet mittään. 
Mutta niillä kun oli aika niin ei muuta kun piti lähteä. 
Ja siitä sitten Kuusamon uskovaiset rupesivat touhuun heti, 
että pitää soaha oma seurahuone ja niinhän sitä ruvettiin 
rahankerräykseen ja niin ajettiin hirsiä. Niin rakennettiin 
seurahuonekkin.” Vuonna 1910 aloitettiin varojen keruu oman 
seurahuoneen rakentamiseksi ja ensimmäiset seurat pidettiin 
siellä lokakuussa 1912. Kyseisen ensimmäisen seurahuoneen 
sijaintipaikan osoite on nykyisin Kitkantie 23. 

Kirkonkylässä seurojen pitämisestä vastasi seuratoimikunta. 
Käytännön asiat tulivat hyvin hoidetuksi, sillä yhdistyksen 
perustamiseen kului vielä yli 20 vuotta seurahuoneen 
rakentamisesta. Todennäköisesti vuonna 1923 Kuusamossa 
on pidetty ensimmäiset useampipäiväiset isot seurat. 

Rauhanyhdistyksiä alettiin perustaa Suomessa jo 1800-luvulla. 
Vuosisadan vaihteeseen mennessä niitä oli jo 22. Vuonna 1888 
perustettu Helsingin rauhanyhdistys on niistä vanhin. Järjestäytymisen 
myötä on paremmin voitu luoda mahdollisuuksia lähetystoimen 
järjestämiseen ja suuntaamiseen sekä varojen keräämiseen. 
Vuonna 1919 säädettiin yhdistyslaki, mikä antoi lisäsytykkeitä 
keskusteluun järjestäytymisestä. 1920- ja 1930-luvuilla on 
yhdistyksen perustamis-tarpeesta puhuttu kertoman mukaan Kuusamossa 
paljonkin ja perustaminen tehtiin aiemmin kuvatulla tavalla 
vuonna 1935. 

1930-luvun loppupuolella vuosina 1935-1937 Kuusamossa koettiin 
voimakkaita herätyksen aikoja. Kyseisen vuosikymmenen lopulla 
Kuusamon rauhanyhdistyksen sihteerinä toimineen Lauri Vesterisen 
tiedetään kertoneen Ville Suutarille, että parannuksen 
tehneitä on Kuusamossa tuolloin ollut kaksi tuhatta. 
Erityisesti on muistettu erään sunnuntai-illan seuroja 
Määttälänvaarassa, jolloin parannuksentekijöitä oli 93. 

Vuosien 1939 - 1945 välisenä aikana elettiin raskasta sodan aikaa. 
Luonnollisesti seurojen pito väheni ja oli ajoittain kokonaan 
pysähdyksissäkin. Niitä kuitenkin mahdollisuuksien mukaan 
järjestettiin kodeissa väestön ollessa paikkakunnalla, samoin 
rintamalla ja myös väestön evakkopaikkakunnilla. Yhdistyksen 
seurahuone oli sekä talvi- että jatkosodan aikana armeijan 
käytössä ja se tuhoutui kokonaan syyskuussa 1944 kirkonkylän palaessa. 

Jo huhtikuussa 1945 Oulaisissa evakkotiellä pidetyssä yhdistyksen 
vuosikokouksessa päätettiin uuden toimitalon rakentamisesta. 
Koska ensimmäisellä sijaintipaikalla ei ollut mahdollisuutta 
tontin laajentamiseen, haettiin uusi sijoituspaikka alueelta, 
joka oli tuohon aikaan täysin rakentamaton eli nykyisen Joukamontien 
varrelta. Toimitalon rakentamishanke oli monivaiheinen ja uuden 
talon rahoittaminen sodan jälkeen ei ollut mikään helppo tehtävä. 
Vuoden 1948 juhannusseurat pidettiin kuitenkin jo puolivalmiissa 
Joukamontien talossa. Taloa vuokrattiin kunnalle koulutiloiksi 
yli 1950-luvun puolivälin ja sen jälkeen käräjähuoneeksi vuoteen 
1964 saakka. 

 

Kuva suuremmaksi Kuva suuremmaksi

Määttälään rakennettiin toimitalo vuonna 1926 samoin ennen yhdistyksen 
perustamista. Vuotungin rauhanyhdistys perustettiin 12.6.1937. 
Myös muissa kylissä toimi seuratoimikuntia, jotka kokosivat varoja 
lähinnä kahvin myynnillä ja kutsuivat seurapuhujia. Kun lukuisten 
muidenkin kylien alueille perustettiin rauhanyhdistyksiä, voidaan 
todeta, että pitäjän alueella on toiminut kaikkiaan 25 eri 
rauhanyhdistystä. Viimeisin niistä perustettiin vuonna 1968. 

Perustamisaika                  Perustettujen määrä

1935-1940                           2
1941-1950                           14
1951-1960                           7
1961-1968                           2

 
Jäsenmäärien pienentyessä sivukylillä useita rauhanyhdistyksiä 
purettiin jo 1970-luvulla.

Yhdistysten väliseen yhteistoimintaan järjestäydyttiin heti, kun 
yhdistyksiä alkoi olla useampia. Syksyllä 1948 järjestettiin 
ensimmäinen puhujien ja seurakuntavanhinten kokous ja vuonna 
1955 perustettiin apulähetystoimikunta, jonka tehtävänä oli 
järjestää seuroja kylille, joilla niitä ei omasta aloitteesta 
ollut. Vuosittaisia yhteisiä seurakuntapäiviä on Kuusamossa 
järjestetty vuodesta 1964 alkaen. Vuodesta 1982 lähtien 
rauhanyhdistysten yhteistyötä on tehty vielä laajemmissa puitteissa 
SRK:n apulähetysalueena kolmen Koillismaan kunnan alueella 
sijaitsevien rauhanyhdistysten kesken. 

Vuonna 1960 Kuusamon alueen 23 rauhanyhdistystä ja kaksi 
seuratoimikuntaa saivat järjestettäväkseen vuoden 1961 suviseurat. 
SRK:n vuosikokous päätti antaa tehtävän kuusamolaisille, vaikka 
paikkakunta sijaitsi kaukana suuremmista asutuskeskuksista, 
eikä Kuusamoon ollut rautatietäkään. Suviseurat, joiden tunnuksena 
oli ”Elämän veden lähteellä” järjestettiin kirkon viereisillä 
pappilan pelloilla. Seurateltta oli kirkon ja pappilan välissä, 
ja seurapuheita voitiin kuunnella myös kirkossa. 
Seuroihin osallistui arviolta 25-30 tuhatta ihmistä. 

1960- ja 1970-luvuilla tehtiin Joukamontien toimitaloon huomattavia 
remontteja, uudistuksia ja laajennuksia. Kun 1970-luvun lopulla 
rakennukselle ei enää saatu laajentamislupaa tontin pienuuden vuoksi, 
käynnistettiin tämän nykyisen toimitalon suunnittelu ja 
rakentamishanke. Talon avajaisjuhlaa vietettiin maaliskuussa 1982. 

1970- ja 1980-luvut ovat olleet Kuusamon rauhanyhdistyksen 
toiminnassa, kuten muuallakin kristillisyydessämme voimakasta 
toiminnan kasvun ja työmuotojen monipuolistumisen aikaa. 
Tärkein työmuoto on edelleen seurojen järjestäminen, parannuksen 
ja syntien anteeksi antamisen saarna. Vuoden 1985 aikana yhdistys 
oli yhdessä muiden koillismaalaisten rauhanyhdistysten kanssa 
vastuussa suviseurojen järjestämisestä. Seurat järjestettiin 
Määttälänvaarassa. Tuon vuoden seurat muistetaan edelleen erikoisen 
kylmästä säätilasta. Seurojen tunnus oli ”Seuratkaa minua”. 
Niihin osallistui runsaat 70 000 seuravierasta. 

Seurojen järjestämisen ohella yhdistys tekee muun muassa lapsi- 
ja nuorisotyötä sekä osallistuu yhdessä muiden Koillismaan 
rauhanyhdistysten kanssa SRK:n Kuusamon leirikeskuksen toiminnan 
järjestämiseen ja tukemiseen. 

Yhdistyksen toiminta käytännölliseltä osin seuraa ajan muuttumista. 
Kun seurakutsua vietiin viime vuosisadan alkupuolella jalkapatikassa 
talosta taloon jopa 20 kilometrin päähän, voidaan tiedottamista 
nykyisin hoitaa tekniikan tarjoamin mahdollisuuksin, 
esimerkiksi tietoverkon avulla.

Elävän kristillisyyden historia Kuusamossa ulottuu huomattavasti 
kauemmas kuin rauhanyhdistyksemme historia. Jumalan valtakunnan 
evankeliumia on julistettu Kuusamossa jo 140 vuoden ajan ja 
rauhanyhdistys on toiminut vasta 70 vuotta. Jumalan valtakunnan 
työ ei itsessään ole yhdistystoimintaa, eikä se rajaudu 
rauhanyhdistysten tekemään hengelliseen työhön. Sitä tehdään 
kodeissa, arkipäivän kanssakäymisessä, kansankirkossa, kaikkialla 
siellä, missä henkilökohtaisen elävän uskon saaneet toimivatkin. 
Yhdistyksen tarkoituksena on ainoastaan luoda toiminnalle 
järjestäytyneen yhteiskunnan edellyttämät ulkonaiset puitteet. 

Rukouksemme on, että evankeliumin kutsuva viesti lähteä seuraamaan 
Jeesusta saisi edelleen tavoittaa myös niitä, jotka ovat Jumalan 
valtakunnan ulkopuolella. Toivomme, että paikkakuntamme ihmiset 
rohkenisivat tulla seuroihin ja muihin tilaisuuksiimme katsomaan 
ja kuuntelemaan ja että elämän kestäviä arvoja ja perustaa etsivä 
ihminen saisi löytää Jumalan valtakunnan. 

Lähteet: 
Ossian Näppä 1982. Katsaus lestadiolaiskristillisyyden 
vaiheisiin Kuusamossa. Teoksessa Kuusamon seurakunnan historia.

Ervasti Pertti (toim.) 2005. Seuratkaa minua. Kuusamon Rauhanyhdistyksen 
seitsemän vuosikymmentä. Yhdistyksen julkaisema 70-vuotishistoriikki.

Ervasti Pertti 2005. Esitelmä Kuusamon Rauhanyhdistyksen 70-vuotis-
juhlassa 2.10.2005.

Nykyisin toiminnassa olevat rauhanyhdistykset Kuusamon alueella ovat
 
Kuusamon Rauhanyhdistys ry
Kuolionvaaran ry
Käylän seudun ry
Määttälän ry
Vasaraperän ry
Vuotungin ry


 
Kuva suuremmaksi